Metakognitio – Vaikea sana joka pidentää elinikääsi

Mikäli psyykkeen harjoittamien, päätöksenteon varmuus sekä oman kehityksen nopeuttaminen on mielenkiintosi kohteita, metakognitio on termi jota et voi ohittaa.

Mihin tätä voisi tarvita?
Tulet yllättymään. Metakognitio -termi tulee melko harvoin yksityisen turvallisuuden piirissä terminä vastaan, mutta itse asiassa valtaosa opetetuista metodeista joita käytetään putkinäön ehkäisemiseen, psyykkiseen valmistautumiseen ja henkisen yliotteen säilyttämiseen korkean stressin tilanteissa (väkivalta, voimankäyttö, kriittinen ensiapu jne.) ovat metakognition keinoja.

Mitä Metakognitio on?
Tämä on vaikea. Hang with me….

Meta- = etuliite, jota käytetään osoittamaan käsitettä, joka on toisen käsitteen abstraktio. Sitä käytetään täydentämään tai lisäämään alkuperäinen käsite kokonaiseksi. (Wikipedia)

Kognitio = informaation prosessointia ihmisen toimesta.
(esim. havaitsee, tunnistaa, ajattelee, päättelee, muistaa, oppii, puhuu, kirjoittaa jne.)

Melko syvissä vesissä uidaan tuon meta- termin kanssa. Yritetäänpä piirtää hieman “väriliiduilla”, jotta me securiititkin ymmärtäisimme.

Metakognitio on oman havainnoinnin, ajattelun ja päätöksenteon hahmottamista.

“Ajattele ajattelemistasi”
Käytännön esimerkkinä vaikkapa stressitilanteessa opetettava niksi putkinäön rikkomiseen jota on suomessakin viljelty jo pari vuosikymmentä:

Havaitset väkivaltaisen asiakkaan kanssa adrenaliinisyöksyn iskevän liian nopeasti ja näkökenttäsi alkaa upota kohti putkinäköä.

Muistat vanhan kouluttajan (tai nuoren blogistin) kertoman niksin saada näköaistisi takaisin kontrolliin.

Katso 90 -astetta vasemmalle ja sano ääneen mitä näet. Käännä pää saman verran oikealle ja sano mitä näet siellä.

Vaikkapa “Vasemmalla aukio, jossa suihkulähde ja kivinen patsas. Oikealla punainen auto, ei matkustajia.”

Poof! Näkökenttä alkaa jälleen avautua. Epäilet taikuutta.

Kyseinen metodi rikkoo putkinäköä koska se on tunnettu metakognitiivinen keino, jolla ennalta päätetyn kaavan mukaan ihminen pakottaa oman psyykeensä pois stressitilasta tuottaen loogista puhetta havainnoistaan. Tässä yhdistyi siis meta- abstraktio (pään kääntöjen ja puheen tuoton pakotettu prosessi) kognitioon (havainnot näkökentän äärilaidoilta).

Metakognition teoriapohjaa
Turun yliopiston oppimistutkimuksen keskuksesta Mari Murtonen on koonnut metakognition käsitettä seuraavasti (blogisti editoinut hieman, alkuperäinen täällä):

Metakognitiolla tarkoitetaan tietoisuutta omista (tai myös muiden ihmisten) kognitiivisista toiminnoista, ajattelusta, oppimisesta tai tietämisestä. (Tynjälä, 1999, s. 114.) Metakognitio jaetaan yleensä tieto- ja taitokomponentteihin.

Metakognitiiviset tiedot voidaan jakaa kolmeen tyyppiin:

1) tiedot ja käsitykset itsestä (ja muista) tiedonkäsittelijänä
2) tiedot erilaisista tehtävistä ja niiden suorittamisesta
3) tiedot erilaisista strategioista

Metakognitiiviset taidot ovat puolestaan kykyä käyttää tätä monipuolista metakognitiivista tietoa oman opiskelun ja oppimisen säätelyssä. (Tynjälä, 1999, s. 114.)

Omien taitojen ja strategioiden tiedostaminen on siis tärkeä tekijä oppimisessa. Mitä paremmin olet tietoinen tiedoistasi, taidoistasi ja tavoistasi toimia eri tilanteissa, sitä paremmin pystyt kontrolloimaan ja käyttämään tarkoituksen mukaisesti eri tapoja oppia.

Metakognitioon liittyy myös taito käyttää transferia, eli siirtovaikutusta. Tämä tarkoittaa sitä, että jonkin opitun asian rakenne kyetään siirtämään toiseen asiasisältöön, eli nähdään yhtäläisyydet asioiden välillä ja osataan käyttää tehokkaasti aiemmin opittua uuden oppimisen apuna.

Lähde: Tynjälä, P. (1999). Oppiminen tiedon rakentamisena. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita.

Okei. Ymmärsin. Mihin nyt?
Metakognitio ei ole mikään yksittäinen asia, vaan kattokäsite jonka alle nivoutuu useita tässäkin blogissa käsiteltyjä psyykeen harjoittamisen tai hallinnan teorioita.

Metakognition metodeja ovat esimerkiksi Cooper -värikoodisto, OODA loop ja sitä sivuaa Habituaation käsite.

Kognitiiviset tieteet ovat varsin armollisia, sillä kognition osa-alueita voi kehittää melko yksinkertaisin metodein ja metakognition keinoja löytyy vielä runsaasti edellä mainittujen artikkeleiden lisäksi.

Hmhmmmm…. Entä jos en ymmärtänyt?
Ei hätää. Kirjoittajakin on käynyt joskus voimankäytön koulutuksissa ja saanut osumia pään seudulle. Muutama vaihtoehto jäljellä. Lue artikkelit Cooperista, OODA:sta ja Habituaatiosta tai vaihtoehtoisesti tule käymään luennoilla ja nosta käsi pystyyn.

Jos englanti taittuu niin alla oleva video avaa myös käsitettä syvemmin.

Toki voit myös laittaa palautetta ja kysymyksiä tämän tekstin laatijalle.

Tämän julkaisun on kirjoittanut Safety Solutionsin kouluttaja Tatu Niemi, tatu.niemi@safetysolutions.fi.