Psyykeen harjoittaminen – OODA loop

Jos kohtaat työssäsi väkivaltaa, voimankäyttöä, kriittisiä päätöksiä tai muita korkean stressitason tilanteita, tämä kirjoitus aiheesta “OODA loop” on sinulle hyödyllinen. Näitä tilanteita voi olla poliisin tai yksityisen turvallisuusalan henkilöstön kohtaamat väkivaltatilanteet sekä kriittisen ensihoidon parissa työskentely.

Kaikki riittävän kauan kenttätyössä olleet tietävät sen hetken kun tilanne oli liian nopea. Tuli tehtyä väärä päätös ja välitön epäonnistuminen johti jäätymiseen. Joillain se oli kohde joka pääsi osumaan, toisilla pelastettava joka menetettiin. Se on se yövuoro jonka muistaa loppuelämänsä.

Virheitä ei voi välttää, mutta todennäköisyyksiä voi muuttaa. OODA on yksi keino muiden joukossa.

Mikä on OODA?
“OODA loop” on keinotekoinen päätöksenteon metodiikka joka, teorian puoltajien mukaan, auttaa toimimaan korkean stressin alla huomattavasti määrätietoisemmin. Teoria on ollut käytössä jo 60 vuotta sotilastieteiden puolella, mutta pikkuhiljaa se on otettu käyttöön myös muilla aloilla. OODA:n voidaan kuvata olevan yksi metakognition keino.

OODA lyhenne tulee sanoista Observe, Orient, Decide, Act.

“Loop” taas viittaa siihen, että kovan stressin alla tuo päätöksenteon ympyrä tulisi pitää käynnissä jatkuvasti.

OODA.Boyd.svg-3

Esimerkki
Voimankäytössä olet käyttänyt OC -sumutinta kohdehenkilöön. Helpotuksen sijasta tulisi aloittaa heti uusi OODA:n kierros.

Observe: Osuiko sumute kunnolla ja onko muita maaleja?
Orient: Havaitsetko koulutuksen ja kokemuksen kautta opitut “oikeat” merkit sumutteen vaikutuksen saavuttamisesta?
Decide: Kohde avaa silmänsä. Koska sumute ei toiminut, päätät avata TKP:n.
Act: Koska olet tehnyt selkeän päätöksen mailomisesta, käytät työvälinettäsi myös tehokkaasti ja määrätietoisesti.

Loop: Seuraat uuden välineen toimivuutta yhteisvaikutuksena OC:n kanssa aloittaen uuden OODA:n.

Samalla tavoin kriittiselle potilaalle annettavassa ensiavussa. Kun hengitystiet on saatu avattua tai sydän deffattua takaisin kammiovärinästä ei tulisi huokailla helpotuksesta vaan siirtyä seuraavaan hoitovaiheeseen.

Vaikkapa TCCC:n MARCH protokollaa noudattaville edessä on välittömästi hengityksen ja verenkierron jälkeen siirtyminen pupilleihin ja mustelmien etsimiseen korvantauksista, riippumatta siitä mitä intuitio sanoo.

Vastaavia teorioita on melko paljon modernissa psykologiassa koska tuo järjestys noudattaa melko luontevasti ihmisen toimintajärjestystä. Niiltä osin ei mitään uutta siis.

Tärkeämpää on mitä noiden vaiheiden aikana tehdään jotta esimerkiksi voidaan havaita uhkaava vaara aikaisemmin tai tehdä päätöksiä nopeammin.

Pohjimmiltaan on kyse siitä, että siirretään sitä paniikissa syntyvää “jäätymistä, shokkia ja viimeistä virhettä” kauemmas rajan toiselle puolelle. Vaikka aistit olisivat jo usvassa ja pelko sekä putkinäkö kuristaisi, tämän tyyppisillä ajatusmalleilla voidaan vielä kuitenkin jatkaa toimintaa ns. “autopilotilla”, kunnes uhka on torjuttu tai potilas pelastettu.

Alla OODA loop avattuna Doug McGuffin toimesta, jossa hän kuvailee OODA:n käyttöä ensiavussa työskennellessään. Erittäin mielenkiintoinen näkökanta OODA:n käyttämisestä ensihoidon parissa. Suosittelen lämpimästi myös McGuffin seminaarin katsomista.

OODA:n historia ja synty
Sotilastieteisiin perehtyneille OODA:n tulisi olla melko tuttua tavaraa. Teorian kehitti yhdysvaltain ilmavoimien eversti John Boyd. Boyd vaikutti vuosikymmeniä yhdysvaltain armeijan ilmasodan kehitykseen, mutta itse OODA -loop syntyi teoriana Korean sodassa (1950 -1953). Toki Boyd kehitti teoriaa muun työnsä ohella vielä vuosikymmeniä, mutta melko vanhasta keksinnöstä on siis kyse.

OODA syntyi havainnosta, että parhaat lentäjät eivät välttämättä olleet parhaita ilmataistelijoita. Pohjalla näytti vaikuttavan enemmän kyky havaita vihollinen aikaisemmin, kyky ennakoida ilmataistelussa vihollisen seuraavaa liikettä ja kyky tehdä rationaalisia päätöksiä nopeammin kuin vastaan taisteleva vihollishävittäjä.

Ajattelu OODA:n sisällä
Kuten avauskappaleessa todettiin OODA:n päätösjärjestys ei ole mitenkään uusi tai keinotekoinen vaan ihmiselle luontainen järjestys (esim. Observe: vauva kääntelee päätään. Orient: vauva tunnistaa äitinsä. Decide: vauva tekee päätöksen päästä äidin luokse. Act: vauva ryömii.)

Kuitenkin kovan stressin alla tuo järjestys alkaa häiriintyä paniikin myötä. Shokissa oleva ihminen kävelee irrationaalisesti moottoritiellä, pelko saa poliisin tai vartijan jäätymään kun pitäisi väistää hyökkääjän kädessä olevaa terää, ensihoitajat vaihtavat ylävitoset kun sydän alkaa lyömään tasaisesti vaikka potilas kärsii vielä aivoverenvuodosta.

Pelon ja paineen alla ihminen yleensä alkaa luottaa enemmän intuitioon ja OODA:n opettelu auttaa asettamaan ajatukset jälleen loogiseen järjestykseen päätöksenteon kannalta.

Ei ole mitään yhtä tapaa kuinka OODA:n vaiheet tulisi käydä läpi, kunhan ne tulee käytyä. Jokaisessa ammatissa ja välineessä on hieman omat nyanssinsa.

OODA:n harjoittelu ja koulutus
Safety Solutionsin pedagogiikassa OODA koulutetaan yleensä Turvallisuusvalvojan koulutuksen yhteydessä (Turvallisuusalan perustutkinto) kun voimankäytön väline moduulit on käyty läpi ja siirrytään henkilösuojaajan perusvaiheen koulutukseen. Alla muutama pointteri siitä missä järjestyksessä me olemme tottuneet sitä kouluttamaan.

1.Teoria
Perustana on OODA:n vaiheiden opettelu teoriassa. Tässä vaiheessa blogia vaiheiden tulisi olla melko tuttuja, mutta Youtube ja Wikipedia on pullollaan materiaalia jonka avulla voit syventää teoriapohjaasi. Myös vastakkaisten teorioiden lukeminen antaa perspektiiviä.

Teorian tueksi kannattaa myös tutustua seuraaviin termeihin: Cooper -koodisto, habituaatio ja metakognitio.

2.Harjoittelu
OODA:n harjoittelu ja kouluttaminen täytyy tehdä käytännössä täysin skenaario ympäristössä. Vaikkapa Voimankäytön koulutuksessa maalihenkilölle vaihdetaan eri aseita ja maalihenkilö simuloi erilaisia vaikutuksia (Sumute toimii / ei toimi) sekä lopputuloksia (Rauhoittuu / suuttuu / +1 maalit).

Asteittain lisätään stressi-inokulaatiota (kova lattia, voimakkaampi vastarinta, pimeys, sade, useat maalit, OC-altistaminen).

3.Käytäntö
Ei kannata odottaa OODA:n siirtyvän käytäntöön aivan käden käänteessä. Yleensä oikeassa tilanteessa ajatus katkeilee ja on muutakin mietittävää kun se ”yksi blogaaja”. Kuitenkin käymällä läpi osia OODA:sta ja noudattamalla sitä niin pitkälle kuin kulloinkin pystyy, alkaa teoria pikkuhiljaa upota osaksi käytäntöä.

Toimiiko se?
Kirjoittajan mielestä toimii. OODA on olennainen osa SSF:n stressi-inokulaatio koulutusta ja kokemukset kentällä ovat tukeneet teorian hypoteesia.

Tämän artikkelin on kirjoittanut SSF Oy:n kouluttaja Tatu Niemi.

Palaute ja kysymykset: tatu.niemi@safetysolutions.fi